Kansainvälisen osaajan palkkaaminen ei ole vain vastaus työvoimapulaan, vaan kasvun ja innovoinnin mahdollisuus – ja jopa edellytys, kirjoittaa Paltan johtava elinkeinopolitiikan asiantuntija Milka Kortet.
”Monimuotoinen ja kansainvälinen työyhteisö tuo uusia näkökulmia ja avaa ovia uusille markkinoille”, sanoo Paltan elinkeinopolitiikan johtava asiantuntija Milka Kortet. Hän on myös AEL-säätiön hallituksen jäsen.
Suomalainen työelämä on tienhaarassa. Jos haluamme kansainvälistyä ja olla kilpailukykyisempiä, meidän on oltava nykyistä kansainvälisempiä. Työikäinen väestömme on ikääntyvää ja tulemme väistämättä tarvitsemaan osaajia rajojemme ulkopuolelta. Tarvitsemme myös uusia näkemyksiä.
Kotimaiset pk-yritykset – jotka muodostavat yli 90 prosenttia Suomen yrityksistä – taistelevat samoista osaajista kuin isot konsernit, mutta silti monessa yrityksessä otetaan vasta ensiaskeleita kansainvälisten osaajien palkkaamisessa. Suomi on auttamatta takamatkalla Pohjoismaihin ja Eurooppaan verrattuna. Esimerkiksi Tanska on oivaltanut kansainvälisten osaajien tarjoamat mahdollisuudet jo vuosikymmeniä sitten: siellä on määrätietoisesti rakennettu esimerkiksi lääketeollisuuden menestystä kansainvälisiä osaajia rekrytoimalla.
Olemme edelleen usein epävarmoja, kun mietimme ulkomaisten osaajien palkkaamista. Luontaisen muutosvastarinnan, pelkojen ja jopa syrjivien asenteiden muokkaaminen vaatiikin työyhteisöissä aktiivista johtamista sekä avoimuutta käsitellä myös epämiellyttäviä tunteita.
Tekoälystä apua ongelmatilanteissa
Osaajien palkkaaminen ulkomailta ei tietenkään ole aina ongelmatonta. Keväällä toteutetun Palvelualojen työnantajien Paltan, Kaupan liiton ja Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan yhteisen osaajabarometrin mukaan yritysten puutteellinen kielitaito on suurin este ulkomaalaisen työvoiman ja kansainvälisten osaajien työllistämiselle. Lisäksi työllistämisen esteiksi koettiin mahdolliset työnhakijoiden osaamisen puutteet, työnantajan omat valmiudet palkata ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä ja asiakkaiden asenteet.
Vaikka yhteisen kielen puuttuminen tai perehdytysmateriaalien kääntäminen toiselle kielelle voi tuntua ylivoimaiselta, kannattaa muistaa, että modernit digi- ja tekoälyratkaisut helpottavat näidenkin haasteiden taklaamista. Me AEL-säätiössä haluamme tukea apurahoilla juuri tällaisia innovaatioita. Apurahojen turvin voidaan kehittää esimerkiksi skaalautuvia tekoälypohjaisia kielityökaluja, jotka helpottavat perehdytystä ja madaltavat rekrytointikynnystä.
Työyhteisö kasvaa ja kehittyy yhdessä
Monimuotoinen ja kansainvälinen työyhteisö tuo uusia näkökulmia ja avaa ovia uusille markkinoille. Ulkomailta rekrytoidut osaajat tuovat yrityksiin kaivattua osaamista, kielitaitoa ja kulttuurien tuntemusta – asioita, jotka koetaan arvokkaaksi etenkin monikielisessä ja -kulttuurisessa asiakastyössä.
Hyvä esimerkki on eräs pk-yritys, joka palkkasi brasilialaisen opiskelijan harjoittelijaksi. Pian hän auttoi yritystä myymään tuotteita kotimaahansa ja solmimaan sinne asiakassuhteita, koska hän ymmärsi kulttuurin ja osasi kielen. Ilman näitä taitoja mahdollisuus olisi jäänyt käyttämättä.
Kansainvälistyminen vaatii rohkeutta, yhdessä olemista ja yhteisen työkulttuurin synnyttämistä sekä kuuntelua, läsnäoloa ja aitoja kohtaamisia. Paras hyöty syntyy, kun uusia tulijoita ei perehdytetä vain vanhoilla tavoilla, vaan vuorovaikutteisesti. Se taas vaatii yritykseltä keskeneräisyyden ja epävarmuuden sietämistä.
Ulkomaiset osaajat eivät ole uhka, joka vie meiltä jotain, vaan päinvastoin työelämäämme rikastuttava mahdollisuus. Mitä rohkeammin avaamme suumme keskusteluun ja olemme avoimesti uteliaita ja kiinnostuneita myös muista kulttuureista, ymmärryksemme kasvaa ja yhteinen työkulttuurimme kehittyy. Samalla ajattelumme kansainvälistyy.
Useat yksityiset palvelualan yritykset ovat haasteista huolimatta ottaneet askeleita kohti järjestelmällisempää kansainvälistä rekrytointia. Kokemukset osoittavat, että pysyviä tuloksia saavutetaan, kun työpaikan kieliosaamiseen satsataan, tekoälyä hyödynnetään kielikäännöksissä, erilaisuutta arvostetaan yrityskulttuurissa ja kansainvälisille osaajille tarjotaan mahdollisuus urakehitykseen.
Onnistumiset luovat positiivista kierrettä, joka kannustaa myös muita palveluyrityksiä kansainvälistymään. Nyt onkin hyvä hetki astua mukaan kansainväliseen työelämään ja ottaa kasvuaskel, joka hyödyttää yritystä, sen työntekijöitä ja koko elinkeinoelämäämme.
