Apurahat

Vuoden 2023 apurahahankkeissa painotamme erityisesti yksityisen sektorin työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn parantamista. Näihin voidaan vaikuttaa siten, että ratkaistaan osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaaminen.

Kilpailukykyymme vaikuttavia osaamisalueita ovat muun muassa digivihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyvä osaaminen. Osaamisen ja työmarkkinoiden tarpeiden kohtaamisessa haasteita ovat erityisesti digiosaaminen ja uudet teknologiat, kuten cleantech. Työnantajien osaamisen kannalta tärkeää on myös uusien työntekijöiden perehdyttäminen sekä maahanmuuttajien sujuva integroiminen osaksi työorganisaatiota.

Säätiön apurahojen myöntäminen perustuu seuraaviin perusperiaatteisiin:

• Säätiö toimii yksinomaan ja välittömästi yleiseksi hyväksi. Yleinen hyvä voi olla aineellista, henkistä, eettistä tai yhteiskunnallista.
• Säätiön toiminta ei kohdistu vain rajattuun henkilöpiiriin.
• Säätiö ei tuota toimintaan osallistuville taloudellista etua osinkona, voitto-osuutena eikä kohtuullista suurempana palkkana tai muuna hyvityksenä.
• Hankkeiden tulee hyödyntää suomalaista elinkeinoelämää laajasti. Niiden tulee olla siis hyödynnettävissä myös apurahan hakijan yrityksen tai organisaation toiminnan ulkopuolella.
• Hankkeiden tulokset tulee olla maksuttomasti ja vapaasti hyödynnettävissä.
• Hankkeiden tulee uudistaa osaamista ja liiketoimintaa innovatiivisella tavalla.
• Hankkeilla tulee olla välitöntä vaikutusta työelämässä tarvittavan osaamisen kehittämiseen.

Säätiön tarkoituksena on edistää ihmisten, yritysten ja yhteisöjen teknistä osaamista ja kilpailukykyä. Tarkoituksensa toteuttamiseksi säätiö voi jakaa apurahoja ja muuta avustusta tarkoitusta edistävään toimintaan.

Apurahatoiminnan sisällölliset painopistealueet vuonna 2023 ovat:

• Yritysten kilpailukyvyn parantaminen kehittämällä mm. digivihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyvää ammatillista osaamista ja monistettavia käytänteitä. Tällaisia ovat esimerkiksi digitaaliset ratkaisut, jotka lisäävät tietoisuutta vastuullisuuden vaikutuksista ja vähentävät energian- tai raaka-aineiden kulutusta.
• Työllisyyden parantaminen yksityisellä sektorilla muun muassa kohtaanto-ongelman juurisyihin kohdistuvilla monistettavilla hankkeilla. Hankkeet voivat esimerkiksi kehittää malleja seuraaviin ongelmiin: kuinka organisaatiot omaksuvat uusia teknologioita, kuinka uusia työntekijöitä perehdytetään, tai kuinka työelämän monimuotoisuutta ja syrjimättömyyttä edistetään. Tästä esimerkkinä voi olla, miten maahanmuuttajataustaiset työntekijät integroidaan osaksi toimivaa työorganisaatiota.
• Työurien pidentäminen uran loppuvaiheen kohdistuvilla ratkaisuilla.