Seinäjoen ammattikorkeakoulu SEAMK sai AEL-säätiöltä 45000 euron apurahan, jonka turvin se kehittää XR-teknologiaan eli laajennettuun todellisuuteen pohjautuvaa koulutusympäristöä. ”Sähköautojen akkujen korjaamiseen tarkoitetussa virtuaalimallissa voidaan harjoitella korjaustoimenpiteitä turvallisessa ympäristössä”, kertoo Terhi Ojaniemi SEAMKista.
eVR-BatLab vastaa sähköautojen akkukoulutuksen haasteisiin
SEAMK Seinäjoen Ammattikorkeakoulun hallinnoima eVR-BatLab-hanke vastaa tarpeeseen kehittää turvallisia ja saavutettavia tapoja harjoitella sähköautojen akkujen korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Sähköautojen akut ovat teknisesti monimutkaisia ja sisältävät korkeajännitejärjestelmiä, minkä vuoksi niiden käsittelyn harjoittelu aidossa ympäristössä voi olla haastavaa, kallista ja turvallisuusvaatimuksiltaan vaativaa.
XR-teknologian (eXtended Reality) eli laajennetun todellisuuden avulla voidaan luoda harjoitteluympäristö, jossa korjausprosessia voidaan opetella vaiheittain ja turvallisesti ilman oikeaa akkua, fyysistä korjaamoympäristöä tai vaarallisia jännitteitä.
Hanketta toteutetaan yhteistyössä Kokkolan Autohuollon kanssa, jotta simulaation sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin todellisia huolto- ja korjausprosesseja.
Mitä apuraha on mahdollistanut hankkeessa?
”Apurahan avulla on aloitettu XR-sovelluksen käytännön kehitystyö. Sovelluksesta on rakennettu ensimmäinen toimiva prototyyppi, jossa perustoiminnallisuus on jo valmiina.
Prototyypissä käytetään tällä hetkellä väliaikaista 3D-mallia sähköauton akusta. Mallin eri komponentteja voidaan tarkastella XR-ympäristössä, ja käyttäjä voi liikutella sekä skaalata osia.
Käytännössä työssä on keskitytty siihen, että sovelluksen peruslogiikka toimii: käyttäjä pystyy tarkastelemaan akkukokonaisuutta, hahmottamaan sen osia ja olemaan vuorovaikutuksessa niiden kanssa XR-laseilla.”
XR-ympäristön mahdollisuudet ja jatkokehityksen suunta
”Olemme oivaltaneet, että XR-ympäristö soveltuu hyvin akkurakenteen havainnollistamiseen ja komponenttien käsittelyn harjoitteluun. Erityisesti mahdollisuus skaalata mallia, tarkastella sitä eri suunnista ja liikutella yksittäisiä komponentteja tekee rakenteesta helpommin ymmärrettävän kuin pelkkä kuva, video tai perinteinen 3D-malli näytöllä.
Toinen tärkeä havainto on, että sovelluksen hyöty riippuu vahvasti siitä, kuinka hyvin harjoiteltava korjausprosessi määritellään. Pelkkä 3D-malli ei vielä tee sovelluksesta varsinaista simulaattoria, vaan sen ympärille tarvitaan selkeä toimenpidepolku: mitä käyttäjän pitää tehdä, missä järjestyksessä, mitä riskejä tulee huomioida ja miten onnistumista arvioidaan.
Tämä ohjaa hankkeen seuraavaa vaihetta siihen, että teknisen XR-pohjan lisäksi painopiste siirtyy tarkemman korjausskenaarion ja sitä tukevan 3D-mallin määrittelyyn.”
Hankkeen seuraavat askeleet
”Seuraavaksi sovellukseen on tarkoitus tuoda tarkoitukseen paremmin soveltuva akkumalli, joka perustuu oikean ajoneuvon akkurakenteeseen. Tämän jälkeen määritellään tarkempi korjaus- tai huoltotoimenpide sekä mahdollisia diagnostiikka- ja vianetsintätilanteita, joita käyttäjä voi harjoitella vaiheittain simulaatiossa. Tavoitteena on siirtyä yleisestä akkumallin tarkastelusta kohti varsinaista harjoitussimulaatiota.”
Milloin hankkeen on määrä valmistua?
”Hanke jatkuu kesäkuuhun 2027 saakka, ja sen lopputuloksena syntyy XR-pohjainen harjoittelu- ja simulaatioympäristö sähköautojen akkujen korjaus-, huolto- ja diagnostiikkatoimenpiteiden harjoitteluun. Harjoitteluympäristöä voidaan hyödyntää sähköajoneuvojen akkuteknologian opetuksessa, perehdytyksessä ja demonstraatioissa.”
Mitä hankkeella tavoitellaan?
”Hankkeella tavoitellaan uudenlaista tapaa harjoitella sähköautojen akkujen korjaus- ja huoltotoimenpiteitä turvallisesti, kustannustehokkaasti ja havainnollisesti. Hanke tukee sähköisen liikenteen osaamisen kehittämistä ja auttaa vastaamaan siihen, että sähköajoneuvojen yleistyessä myös akkujen käsittelyyn, diagnostiikkaan ja korjaukseen liittyvää osaamista tarvitaan yhä enemmän.
XR-simulaatio voi madaltaa kynnystä harjoitella monimutkaisia työvaiheita, koska opiskelijat ja asiantuntijat voivat tutustua akkurakenteisiin ilman fyysisiä riskejä. Samalla se tarjoaa mahdollisuuden toistaa harjoituksia useita kertoja, havainnollistaa piilossa olevia rakenteita ja rakentaa koulutusta tilanteisiin, joita olisi muuten vaikeaa tai kallista järjestää.
Tavoitteena on, että hankkeen tuloksia ja simulaation demoversiota voidaan hyödyntää laajasti koulutuksessa ja alan osaamisen kehittämisessä. Hanke toimii esimerkkinä siitä, miten XR-teknologiaa voidaan hyödyntää teknisen koulutuksen, turvallisuuskriittisten työvaiheiden ja tulevaisuuden ajoneuvoteknologian osaamisen kehittämisessä.”
