Työn tuottavuus rakentuu osaamisesta, luottamuksesta ja hyvinvoinnista. Siksi työpaikkojen toimintatapojen kehittäminen on myös kasvun kehittämistä, kirjoittaa STTK:n koulutuksen, osaamisen ja työelämän kehittämisen asiantuntija Riina Nousiainen.
Riina Nousiaisen mukaan työn tuottavuus on seurausta siitä, miten hyvin työpaikoilla osataan hyödyntää osaamista, luovuutta ja yhteistyötä. Hän on STTK:n koulutuksen, osaamisen ja työelämän kehittämisen asiantuntija sekä AEL-säätiön hallituksen jäsen.
Tuore työelämän kehittämisen strategia nostaa työntekijöiden osaamisen ja hyvinvoinnin keskeisimmiksi työn tuottavuuden tekijöiksi. Strategian visio on selkeä: tuottavuuden kasvu syntyy työpaikoilla ihmisten ideoista, rohkeudesta uudistua ja yhteistyöstä.
Työelämän kehittämisstrategia viitoittaa suuntaa yhteiselle työelämän kehittämiselle vuoteen 2035. Se on valmistunut 16 organisaation yhteistyönä, ja työhön ovat osallistuneet muun muassa kaikki työmarkkinakeskusjärjestöt ja keskeiset ministeriöt.
Kasvun kannalta ydinkysymys on, miten työpaikoilla parannetaan kykyä hyödyntää ihmisten osaamista ja jalostaa sitä uusiksi tuotteiksi, palveluiksi ja toimintatavoiksi. Työn tuottavuus ei siis ole irrallinen talouden mittari, vaan seurausta siitä, miten työpaikoilla toimitaan yhteistyössä sekä hyödynnetään osaamista ja luovuutta.
Tuottavuuden kestävä kasvu edellyttää työpaikkojen monipuolista kehittämistä. Strategiassa tunnistetaan neljä keskeistä muutostavoitetta: uudet teknologiat uudistumisen ajurina, monimuotoisuus luovuuden lähteenä, nuorille hyvä alku työelämässä ja oppiminen työssä siivittää kasvua.
Teknologia avaa mahdollisuuksia, osaaminen ratkaisee hyödyt
Uusien teknologioiden, etunenässä tekoälyn, hyödyntäminen luo valtavasti mahdollisuuksia parantaa työelämän laatua ja turvallisuutta, mutta se edellyttää työpaikoilla luottamusta ja jatkuvaa oppimista tukevia toimintatapoja.
Teknologian avulla työtä voidaan muokata esimerkiksi paremmin osatyökykyisille soveltuvaksi ja lisätä näin heidän osallistumistaan työelämään.
Toisaalta nuorten pääsy työelämään voi vaikeutua. Koko työelämän yhteinen haaste onkin varmistaa, että nuorilla on mahdollisuuksia tutustua työelämään jo opintojen aikana ja saada positiivisia kokemuksia erilaisista työympäristöistä.
Muutos tehdään työpaikoilla
Muutoksen ytimessä ovat työpaikkojen toimintatavat, ja siksi strategia on tehty työpaikkoja ajatellen. Strategian kannalta keskeiset toimintatavat on nimetty työelämän supervoimiksi: luottamusta ja yhteistyötä rakentava vuorovaikutus, uudistumiseen ja oppimiseen kannustava kulttuuri ja ihmisten johtaminen.
Supervoimat käyttöön ottamalla ja niitä vahvistamalla saadaan aikaan kestäviä ajattelun ja toimintatapojen muutoksia, jotka lopulta näkyvät myös viivan alla parempana työn tuottavuutena.
Strategian kunnianhimoinen tavoite on tavoittaa vähintään 10 000 työpaikkaa vuosittain. Tavoitteiden jalkautumista työpaikoille ja muuttumista toiminnaksi tuetaan muun muassa tutkimustiedolla, päivittyvillä seurantaindikaattoreilla, verkostomaisella toiminnalla ja viestinnällä. Mukaan uuden tiedon äärelle ja verkostoihin pääsevät kaikki oman toimintansa kehittämisestä kiinnostuneet työpaikat.
Myös AEL-säätiön apurahoilla tuetaan hankkeita, jotka auttavat työpaikkoja uudistamaan osaamista ja liiketoimintaa vaikuttavalla tavalla. Erityisenä painopisteenä ovat hankkeet, jotka tukevat digivihreää siirtymää, kasvua tai kädentaitoja, joita tarvitaan tulevaisuuden työelämässä. Parhaimmillaan yksittäisissä hankkeissa syntyvät ratkaisut hyödyttävät laajasti muitakin työpaikkoja ja toimialoja. Siksi AEL:n apurahalla syntyvien oppien jakaminen avoimesti kaikille on olennainen osa hankkeiden vaikuttavuutta. Myös verkostoituminen tukee tätä tavoitetta.
