Useiden samanaikaisten kriisien eli multikriisin aikana sekä yritysten että yksityisten ihmisten varautuminen poikkeustilanteisiin on äärimmäisen tärkeää, kirjoittaa MTK:n Kati Partanen.
Kati Partanen, MTK:n johtokunnan jäsen ja AEL-säätiön hallituksen jäsen toimii TKI-asiantuntijana Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeessa.
Vuoden 2025 alussa päivitettiin yhteiskunnan turvallisuusstrategia, joka kuvaa kokonaisturvallisuuden toimintamallin eli sen, miten yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuviin uhkiin ja riskeihin on varauduttu. Lähtökohtana ovat normaaliolojen järjestelyt ja lainsäädäntö – eli mitä ihan tavallisena arkipäivänä tehdään ja miten toiminnot suunnitellaan. Mitään uusia tehtäviä strategiassa ei määritetä, vaan kuvataan nykytilaa ja pyritään siten vahvistamaan yhtenäistä toimintaperustaa.
Kuulemme joka päivä erilaisista kriiseistä ja sanotaankin, että olemme menossa kohti useiden samanaikaisten kriisien eli multikriisin aikaa. Yleensä nostetaan esiin talouden taantuma, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, sodat ja pandemiat. Pitkä sähkökatko tai häiriöt veden jakelussa voivat tehdä arjesta hankalaa. On hyvä pohtia, mitä tarvitaan arjen turvaamiseksi erilaisissa tilanteissa, myös häiriöiden tai kriisien aikana. Ohje 72 tunnin kotivarasta, eli varautumisesta itsenäiseen pärjäämiseen kotona kolmen vuorokauden ajan, on hyvä lähtökohta: veden, ruuan ja lääkkeiden riittävyydestä kannattaa huolehtia ja miettiä etukäteen, miten talvella pärjätään sähkökatkon aikana.
Yhteiskunnan toimintakyky on jokaisesta kiinni
Yrityksillä on tärkeä rooli suomalaisessa kokonaisturvallisuuden mallissa. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Suomessa varmistetaan yhteistyöllä: viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset yhdessä varmistavat sen, että yhteiskunta toimii kaikissa tilanteissa, myös erilaisten häiriöiden ja kriisien aikana. Yritysten merkitys yhteiskunnan toiminnalle sekä normaalitilanteessa että erilaisten häiriöiden ja kriisienkin yhteydessä tunnistetaan ja tunnustetaan.
Millainen on yrityksen resilienssi eli kyky sietää häiriöitä ja palautua niistä? Yritysten näkökulmasta on tärkeää miettiä, miten toiminta varmistetaan häiriö- ja kriisitilanteissa. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen vesi- tai sähkökatko, rahoitusjärjestelmän häiriöt, tietoliikennekatkokset, logistiikan häiriöt tai laaja epidemia tai pandemia. Usein toimintaa kehitetään mahdollisimman kustannustehokkaaksi, mutta varautuminen tuo väistämättä kustannuksia: esimerkiksi varaosien saatavuuteen varautuminen, varajärjestelmät, valmius ja harjoittelu jne.
Suomalaisessa mallissa yritysten rooli tosiaan on erittäin merkittävä. Arjen sujumiseksi me jokainen tarvitsemme yrityksiä ja yritykset myös tarvitsevat toisiaan. Kokonaisturvallisuuden huomioon ottaminen erityisesti strategisessa suunnittelussa voi tuoda uusia kumppanuuksia ja avartaa näkemystä. Varautuminen voi lisätä kustannuksia, mutta toisaalta se parantaa resilienssiä. Toisiko se myös ajatuksia uusista liiketoimintamahdollisuuksista? Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää siihen, millaista osaamista yrityksissä tarvitaan.
Katso video Suomen kokonaisturvallisuuden mallista tästä!
Kirjoittaja Kati Partanen on myös lehtori, Savonia-amk ja TKI-asiantuntija Kokonaisturvallisuuden osaamiskeskus -hankkeessa.
