Huipputeknologian ytimessä tarvitaan osaamista, jota robotit ja algoritmit yksin eivät tuota, eli kädentaitoja. Kvanttitietokoneiden ja kryostaattien valmistuksessa huipputeknologia ja tarkka käsityö kulkevat rinnakkain. AEL-säätiö haluaa tukea apurahoillaan tällaisten taitojen säilymistä.
Monien huipputeknologian tuotteiden valmistuksessa tarvitaan tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Kuvassa kryostaatin eli kvanttitietokoneen jäähdyttimen valmistusvaihe. Kuva: Bluefors
Teknologinen kehitys nojaa yhä vahvemmin tekoälyyn, automaatioon ja kvanttilaskentaan. Huipputeknisten laitteiden ja järjestelmien rakentaminen edellyttää kuitenkin edelleen myös ihmisten tekemää käsityötä. Kvanttitietokoneet ja niitä mahdollistavat laitteet vaativat äärimmäistä tarkkuutta ja hienomekaniikan osaamista.
”Huipputeknologiaa valmistava yhtiö on yllättävän manuaalinen. Meillä tehdään valtavasti käsillä: kokoonpanoa, juottamista, hitsaamista ja hienomekaniikkaa”, kertoo Blueforsin henkilöstöjohtaja Hanna Piha.
Bluefors valmistaa kryostaatteja eli kvanttitietokoneiden jäähdyttimiä. Työ vaatii tarkkaa silmää ja vakaata kättä. Yrityksessä työskentelee fysiikan tohtoreita ja huipputeknologian asiantuntijoita, mutta laitteet eivät synny ilman kelloseppien osaamista.
”Kelloseppäkoulutuksesta tulevilla on poikkeuksellinen tarkkuus ja kyky havaita pieniä poikkeamia. Se on kriittistä osaamista, jota ei voi opettaa nopeasti, jos taitopohja puuttuu”, Piha sanoo.
Kaikkea työtä ei voi robotisoida
Saman havainnon jakaa kvanttitietokoneita valmistavan IQM Quantum Computersin tiiminvetäjä Markus Kultanen. IQM:n kvanttitietokoneiden valmistuksessa ei juurikaan voida hyödyntää automaatiota, vaan ratkaisevia työvaiheita tehdään yhä käsin esimerkiksi mikromekaanikkokoulutuksen pohjalta.
”Kvanttisiruja käsitellään hyvin hellävaraisesti. Käsi-silmäkoordinaation on oltava huippuluokkaa, eikä käsi saa vapista”, Kultanen kertoo.
”Työtä ei voi robotisoida nyt eikä lähitulevaisuudessa. Itse asiassa käsillä tehtävän työn määrä kasvaa koko ajan, kun laitteet monimutkaistuvat.”
Sekä Bluefors että IQM rekrytoivat osaajia suoraan Kelloseppäkoulusta. Taidot ja osaaminen siirtyvät yrityksissä eteenpäin pitkälti mestari–kisälli-periaatteella. Hiljainen tieto tehdään näkyväksi dokumentaation, standardoitujen työvaiheiden ja yhdessä tekemisen kautta. Oppiminen vie kuukausia ja edellyttää ympäristöä, jossa kokeneet ja uudet osaajat työskentelevät rinnakkain.
”Jos koulutuspolut katoavat, se näkyy meillä väistämättä. Kädentaidot eivät synny tyhjästä”, Hanna Piha muistuttaa.
Tältä näyttää oikean kvanttitietokoneen sisällä. Kuva: IQM
Apurahoilla tuetaan kädentaitojen säilymistä
Kädentaidot eivät ole vastakohta tekoälylle tai automaatiolle, vaan niiden mahdollistaja. AEL-säätiön edeltäjä, Ammatinedistämislaitos, on yli sadan vuoden ajan kouluttanut suomalaisia erilaisiin kädentaitoja vaativiin ammatteihin. Nyt AEL-säätiö haluaa tukea apurahoillaan myös kädentaitojen säilymistä ja niiden kehittämistä erityisesti aloilla, joilla on merkittävää tulevaisuuden liiketoimintaa.
”Ilman osaavia tekijöitä ei synny kvanttitietokoneita, tekoälyinfrastruktuuria eikä kilpailukykyistä teollisuutta. Siksi kädentaitojen koulutusta, näkyvyyttä ja kehittämistä tukevilla hankkeilla on suora yhteys Suomen teknologiseen ja teolliseen tulevaisuuteen”, AEL-säätiön apurahatoimikunnan puheenjohtaja Riikka Heikinheimo sanoo.
Apurahoilla voidaan vahvistaa koulutuspolkuja, rakentaa siltoja perinteisten käsityöammattien ja nykyaikaisen huipputeknologian välille sekä varmistaa, ettei kriittinen osaaminen katoa eläköitymisten seurauksena. Näin AEL haluaa olla mukana varmistamassa, että kädentaitajia riittää myös tulevaisuudessa
