Apurahaseminaarista on tullut inspiroiva kesän avaustapahtuma, jossa eri alojen yrittäjät ja asiantuntijat tapaavat toisiaan. Tänä vuonna tilaisuuden teemana oli tulevaisuuden Suomi.
Digivihreä siirtymä, työelämän monimuotoisuus ja osaamisen jakaminen puhuttivat AEL-säätiön apurahaseminaarissa.
Kolmatta kertaa järjestetty tapahtuma herätti jälleen paljon mielenkiintoa. Osallistujat kerääntyivät Helsingin Kamppiin Dustin Event Arenalle keskustelemaan ja kuuntelemaan ajankohtaisia puheenvuoroja. Tapahtuma lähetettiin myös livestriiminä.
Lavalla nähtiin muun muassa tilaisuuden pääpuhuja, maailman johtaviin futuristeihin kuuluva Elina Hiltunen ja kolmen viime vuonna apurahaa saaneen hankkeen edustajat.
AEL-säätiön hallituksen jäsen ja tapahtuman juontanut Riikka Heikinheimo esitteli iltapäivän aikana tämänvuotiset apurahojen hakukriteerit. AEL myöntää tänäkin vuonna 250 000 euroa hankkeille, jotka parantavat suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja luovat menestystä työelämään. Säätiö tarkistaa hakukriteerien painopisteitä vuosittain ja toivoo nyt erityisesti digivihreään siirtymään ja vastuullisuuteen liittyviä hakemuksia. Haku jatkuu kesäkuun loppuun asti.
Tilaisuuden juonsi Riikka Heikinheimo, joka on EK:n osaamisen ja innovaatioiden johtaja sekä AEL-säätiön apurahatoimikunnan puheenjohtaja. Heikinheimo kiteytti AEL-säätiön roolin ja tämänvuotisen apurahahaun painopisteet näin: ”Suomen tulevaisuus nojaa osaamiseen. Rahoitamme hankkeita, jotka hyödyttävät laajasti elinkeinoelämää. Tänä vuonna toivomme erityisesti ideoita digivihreään siirtymään ja ratkaisuja ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden rekrytoinnin helpottamiseksi.”
AEL:n toimitusjohtaja Kari Juntunen sanoi, että Suomi tarvitsee entistä enemmän innovatiivisia ja laadukkaita kehittämishankkeita. Hallituksen puheenjohtaja Anneli Karhula iloitsi, että apurahahakemuksia tuli viime vuonna ennätyksellinen määrä. ”Toivon uusilta hankkeilta erityisesti konkretiaa ja käytännönläheisyyttä, joilla vahvistetaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä.”
Viime vuonna apurahoja jaettiin kuudelle hankkeelle. Suurin potti, 150 000 euroa, meni turkulaiselle Brinter AM Technologies Oy:lle, joka tarjoaa 3D-biotulostusteknologiaa lääke- ja bioteknologiateollisuudelle, yliopistoille ja tutkimuslaitoksille. Biotekniikan huippuosaaja Dhayakumar (D.K) Rajan Prakash kertoi, että tuesta on ollut merkittävää hyötyä kehitystyössä. ”Biotulostuksella on tulevaisuudessa valtava potentiaali korjata ihmiskehon vahingoittuneita soluja, elimiä ja kudoksia.”
Ajatushautomo Demos Helsinki oli yksi vuoden 2023 apurahan saajista. Koulutusjohtaja Mikael Sokero esitteli puheenvuorossaan Vihreän siirtymän tutka -työkalua. ”Lanseeraamme tutkan syksyllä. Se auttaa organisaatioita hahmottamaan, minkälaista osaamista ne tarvitsevat menestyäkseen vihreän siirtymän eri vaiheissa.”
”Tekoälyn pitäisi olla jo nyt kiinteä osa jokaisen yrityksen toimintaa, mutta todellisuus on toinen”, AImiten Oy:n Co-founder Ville Grönlund (vasemmalla) ja Co-founder, toimitusjohtaja Sampsa Sironen sanoivat. AImiten sai viime vuonna AEL:n apurahan pk-yrityksille suunnatun Tekoälyapurin kehittämiseen. ”Mielestämme äly kuuluu kaikille. Jokaisen yrityksen pitäisi voida – koosta riippumatta – hyödyntää tekoälyn potentiaalia esteettömästi liiketoiminnassaan.”
Tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen vei kuulijat inspiroivalle aikamatkalle tulevaisuuden Suomeen. Forbes-lehti on nimennyt Hiltusen yhdeksi maailman 50 johtavasta naisfuturistista. ”Näen, että tämä on juuri sitä tulevaisuuden tekemistä: hahmotetaan innovaatioita, joilla tehdään parempaa maailmaa”, hän viittasi AEL:n toimintaan.
AEL-säätiö on jakanut kolmen vuoden aikana apurahoja yhteensä jo yli puoli miljoonaa euroa 16 eri hankkeelle. Hallintojohtaja Kari Kaihonen oli tyytyväinen hankkeiden laadukkuuteen. ”Hakemuslomake on lyhyt ja selkeä. Kannustamme hakijoita rohkeasti myös yhteistyöhön”, hän antoi vinkiksi tämänvuotisille apurahahakijoille.
Tuoreen startup-yrityksen ReNeSoundin operatiivinen johtaja Aija-Maria Jokilammi ja toimitusjohtaja Henrik Helin ovat monessa mukana. Yritys innovoi puupohjaista materiaalia korvaamaan muovia viihde-elektroniikassa. ”Olemme aloittaneet 3D-tulostettavien kaiuttimien tuotekehityksen. Kaupallisen puolen lisäksi liiketoimintamme ulottuu sote-sektorille ja siellä ääniterapiaan. Aiomme hakea hankkeeseen AEL:n apurahaa.” Kaksikko pyörittää myös toista startupia.
Nuorten yrittäjyys ja talous NYT -järjestö tarjoaa elämyksellisiä oppimissisältöjä kouluille ja oppilaitoksille. ”Saimme AEL:n apurahan kolme vuotta sitten nuorten bisneskurssien kehittämiseen”, kumppanuuspäällikkö Helka Otsolampi (vasemmalla) kertoi. Suomen Nuorkauppakamarien toiminnanjohtaja Sini Havukainen iloitsi, että AEL:n apurahat edistävät hyviä hankkeita. ”Olemme saaneet apurahan kahdesti: Vastuullinen Bisnes -haasteelle ja International Employer of the Year -kilpailuun. Etsimme siinä organisaatioita, jotka ovat työllistäneet ulkomaalaistaustaisia osaajia.”
Tilaisuus jatkui seminaarin jälkeen cocktailien ja kuulumisten vaihdon merkeissä. Seminaarivieraat pitivät AEL:n esittelemiä apurahakriteereitä erittäin ajankohtaisina.
Kuvat: Atte Mäläskä
