AEL-säätiön hallitus toivoo konkreettisia kehityshankkeita

Tänä vuonna AEL-säätiön apurahahaussa korostetaan digivihreään siirtymää sekä vastuullisuuteen liittyvää ammatillista osaamista. Kysyimme hallituksen jäseniltä, mitä he toivovat hakemuksilta.

Millaisia apurahahakemuksia sinä toivot?

Marja Vartiainen, Suomen Yrittäjät: Toivoisin innovaatioita työelämäopettaja-toiminnan kehittämiseen. Sillä tarkoitetaan joko oppilaitoksen opettajia ja ohjaajia, jotka toimisivat tiiviimmin työelämässä tai työpaikkojen omia ohjaajia, joilla tulisi olla pedagogista osaamista.

Kansainvälisten osaajien rekrytointiin liittyen olisi tärkeää kehittää kielitaitoa eri toimijaryhmissä, kuten yrittäjien tai työpaikkaohjaajien keskuudessa.

Riikka Heikinheimo, EK: Varsinkin pääkaupunkiseudun työnantajien kautta työmarkkinoillemme tulee kasvava määrä ulkomaalaistaustaisia tekijöitä. Konkreettiset, käytännönläheiset menettelyt auttamaan muitakin onnistumaan tässä osaa kotouttamista.

Mikko Vieltojärvi, EK: Toivon apurahahakemuksia, joissa osaamista ja osaamisen uudistamista on ajateltu kokonaan uudella tavalla. Työelämä muuttuu ja samalla muuttuvat myös työelämän osaamistarpeet. Olisi valtavan hienoa, jos 100-vuotias AEL pääsisi rahoittamaan uudenlaisia tapoja osaamisen uudistamiseen.

Mikko Laakkonen, SAK: AEL:n tehtävä on kehittää suomalaista työelämää työnantajien, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmat huomioiden. Meidän on pyrittävä laadukkaampaan, tuottavampaan ja kestävämpään työelämään. Tästä hyötyvät yrittäjät, työntekijät ja planeetta.

Arja Kukkonen, Helsingin kaupunki: Toivon, että hakemuksista löytyy uusien toimintamallien kehittämistä sekä ammatillisen koulutuksen hyvien puolien esiintuomista.

Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus: Toivon, että saamme hakemuksia, jotka vievät digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyvää ammattiosaamista eteenpäin. Hienoa olisi, jos näiden kahden kytkentä huomioitaisiin. Hankkeen toteutuksen tulisi olla sellainen, että lopputuotteen skaalaaminen on mahdollista.

Mitä toivot ja uskot, että uusien apurahojen avulla saadaan aikaan?

Marja Vartiainen, Suomen Yrittäjät: Toivon ammattiosaamisen ja yrittäjyyden näkyvyyden lisääntymistä. Lisäksi työelämälle suunnattujen palvelujen toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on tärkeää.

Riikka Heikinheimo, EK: Meillä olisi vielä aikaa turvata onnistunut vihreä siirtymä ja miettiä miten työtehtävät muuttuvat ja mitä uusia taitoja ja tietoja ihmiset tulevat työssään tarvitsemaan. Tähän toivoisin jotain kättä pidempää. Mitä uutta pitää vetytalouden työntekijän osata?

Ammatillinen koulutus on brändinsä suhteen valitettavasti huonossa hapessa. Se on hullua, koska ei tämä yhteiskunta toimi ilman hyviä ammattiosaajia. Brändi on kirkastettava.

Lisäksi tärkeää on vastuullisuus – mitä konkreettista se tarkoittaa yrityksissä ja mitä etuja vastuullisella yrityksellä on puolellaan? Saisimmeko kenties esimerkkikuvauksia, tarkastuslistoja tai huoneentauluja?

Mikko Vieltojärvi, EK: Olen varma siitä, että apurahojen avulla saadaan kehitettyä työelämässä tarvittavaa osaamista. Isot haasteet ilmastonmuutoksesta ja vihreästä siirtymästä väestön ikääntymiseen vaativat uudenlaista osaamista. Uskon näiden haasteiden ratkaisemisen olevan isossa osassa apurahoilla rahoitettavassa toiminnassa.

Mikko Laakkonen, SAK: Apurahoillamme toimijat voivat kehittää (tai ainakin ottaa ensiaskelia kehitystyössä) toimintaansa laadukkaamman, tuottavamman ja kestävämmän työelämän suuntaan innovoiden. Emme saa pelätä tuottavuuden kasvua ja tietynlaista luovaa tuhoa, mutta AEL:n on myös kannustettava työnantajia panostamaan työntekijöiden koulutukseen ja työhyvinvointiin juuri tuosta tuottavuuden kasvattamisen näkökulmasta. Innovaatiot vaativat osaavampaa työvoimaa ja osaavampi työvoima kykenee innovoimaan. Se on hyvän kierre, jonka tuloksena syntyy laadukkaita työpaikkoja ja menestyvää elinkeinoelämää Suomeen.

Arja Kukkonen, Helsingin kaupunki: Toivon, että ammatillisen koulutuksen näkyvyys ja vetovoima paranee. Lisäksi toivon uusia innovaatioita.

Mervi Karikorpi, Teknologiateollisuus: Osassa valmistavan teollisuuden pk-yrityksiä on HR:n toimesta tehty hyvää työtä ulkomaalaisten työntekijöiden integroimiseksi työyhteisöön ja Suomeen. Pk-yrityksillä on myös halua verkottua, oppia toisiltaan ja levittää hyviä käytäntöjä. Katson, että tätä tukevia hankkeita tukisimme mielellämme.

EU:n valmistelussa on laaja digitalisaatiota koskeva regulaatiopaketti. Niistä viimeisin lakialoite Data Act tulee vaikuttamaan yritysten liiketoimintaan ja parhaimmillaan avaamaan pk-yrityksille mahdollisuuksia dataan perustuvan liiketoiminnan kehittämiselle. EU:n digipakettia koskeville osaamismoduuleille olisi siis käyttöä.

Lue lisää

Historia

Säätiömme juuret ovat viime vuosisadan alussa, jolloin Suomi oli voimakkaan teollistumisen edessä. Tarvittiin monenlaista koulutusta ja tähän tarpeeseen vastasi vuonna 1922 perustettu Ammattienedistämislaitos.

Pysy ajan tasalla!

Kirjaudu sisään​