Työelämässä tarvittava osaaminen muuttuu, ja uutta on opittava läpi elämän. Matematiikan opiskelu kehittää sinnikkyyttä ja valmiuksia omaksua uusia asioita, kirjoittaa Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija Anniina Sippola.
Anniina Sippola muistuttaa, että työelämässä tarvitaan valmiutta tarttua myös asioihin, joita ei vielä osaa. Sippola on Insinööriliiton koulutuspolitiikan erityisasiantuntija ja AEL-säätiön hallituksen jäsen.
Mihin minä matematiikkaa tulevaisuudessa tarvitsen? Kysymys on tuttu monelle matematiikan oppitunnilta. Jos haaveissa ei ole vahvasti matematiikkaa hyödyntävä ammatti, yhtälöt, funktiot ja geometria voivat tuntua kaukaisilta. Mutta entä jos matematiikan opiskelun tärkein anti ei olekaan matematiikka?
Matematiikkaa opitaan kuten muitakin vaikeita asioita: harjoittelemalla, kertaamalla ja yrittämällä uudelleen. Mielestäni ne ovat matematiikan opiskelun tärkeintä antia. On pakko kohdata asioita, joita ei heti ymmärrä tai osaa. Samalla voi oppia, ettei asian vaikeus ole merkki pysyvästä kyvyttömyydestä. Usein se kertoo vain siitä, että oppiminen on vielä kesken.
Matematiikka kehittää yleisiä oppimisen valmiuksia
Joissakin ammateissa matematiikkaa tarvitaan laskemiseen. Kaikilla aloilla sen arvo voi kuitenkin näkyä siinä, millaista ajattelua opiskelu on kehittänyt. Matematiikka kehittää loogista päättelyä ja hahmotuskykyä sekä kykyä pilkkoa suuri ongelma osiin ja pysyä sen äärellä, vaikka ratkaisu ei löytyisi heti. Tällaisesta ajattelusta on hyötyä esimerkiksi suunnittelu- ja kehittämistehtävissä, joissa on usein löydettävä ratkaisuja monimutkaisiin käytännön ongelmiin.
Hyvä matemaattinen osaaminen on yhdistetty menestymiseen myös opinnoissa, joissa laskeminen ei ole keskeisessä asemassa. Tämä voi kertoa siitä, että matematiikkaa opiskellessa harjaantuvat myös yleisemmät oppimisen valmiudet, kuten pitkäjänteisyys ja kokonaisuuksien hahmottaminen. Samoja valmiuksia tarvitaan esimerkiksi historian opinnoissa.
Oppimiseen kuuluu myös uusien keinojen etsiminen, avun pyytäminen ja oman ajattelun tarkasteleminen. Sinnikkyys ei tarkoita saman asian loputonta toistamista samalla tavalla.
Oppimisen kykyä tarvitaan läpi työuran
Matematiikan osaamisen heikkenemisessä voi olla kyse laskutaitoa suuremmasta asiasta. Jos matematiikka nähdään vain tiettyjen ihmisten tai alojen erityisosaamisena, sen yhteys ajattelun ja oppimisen kehittymiseen jää huomaamatta.
Työelämässä tarvittava osaaminen muuttuu, ja uutta on opittava läpi elämän. Tekoäly muuttaa jo nyt työn tekemisen tapoja ja monien tehtävien sisältöjä. Muutoksen tahti on nopea, eikä tarve omaksua uusia tietoja, taitoja ja toimintatapoja ole katoamassa. Tulevaisuuden työelämässä tarvitaankin yhä enemmän kykyä oppia uutta ja sopeutua muutoksiin.
Yritysten uudistuminen, tuottavuuden kasvu ja Suomen kilpailukyky rakentuvat viime kädessä ihmisten osaamiselle ja kyvylle omaksua uutta. Siksi myös sillä on merkitystä, miten ihminen suhtautuu asioihin, joita hän ei vielä osaa.
Ehkä matematiikan tärkein opetus onkin oivallus siitä, että vaikea asia muuttuu vähitellen mahdolliseksi, kun sen äärelle palaa ja uskaltaa yrittää uudelleen.
