Suomalaisten aikuisten perustaidot ovat maailman huippua, mutta taustalla näkyy huolestuttava polarisaatio. PIAAC Suomi -tutkimuksen kansallinen tutkimusjohtaja Joonas Mannonen muistuttaa, että erot syntyvät varhain ja ne kertaantuvat läpi elämän. Taitoja voi kuitenkin kehittää myös aikuisiässä.
Suomalaiset aikuiset pärjäävät perustaitojen vertailussa erinomaisesti. Meillä on maailman paras luku- ja numerotaito, ja myös adaptiivisessa ongelmanratkaisukyvyssä Suomi on yhdessä Japanin kanssa maailman kärkeä. Tämä selviää aikuisten perustaitoja mittaavasta PIAAC-tutkimuksesta*).
Myös aikuisten perustaitojen kehitys on ollut kansainvälisesti poikkeuksellisen myönteistä. Suomi ja Tanska olivat ainoat maat, joissa sekä luku- että numerotaidot paranivat verrattuna edelliseen, 2010-luvun alussa tehtyyn tutkimukseen.
Tutkimus paljastaa kuitenkin myös huolestuttavan polarisaatiokehityksen.
“Meillä on yhä enemmän aikuisia, joilla on tosi hyvät tai tosi puutteelliset taidot. Tämä liittyy pitkälti sosioekonomiseen ja koulutustaustaan, ja nämä erot syntyvät varhain. Erot saattavat säilyä koko koulupolun läpi, ja ne vaikuttavat myöhemmin myös aikuisiän oppimismahdollisuuksiin”, sanoo tutkimusjohtaja Joonas Mannonen Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Hän vastaa PIAAC-tutkimuksen toteutuksesta Suomessa.
Noin yhdeksällä prosentilla eli yli 300 000 aikuisella on suuria puutteita kaikilla kolmella taitoalueella eli luku- ja numerotaidoissa sekä adaptiivisessa ongelmanratkaisutaidossa. Jos vaatimustasoa nostetaan yhtään korkeammaksi, lähestyy puutteelliset taidot omaavien joukko Mannosen mukaan jo miljoonaa.
Hyvä startti ennakoi hyvää tulevaisuutta
Joonas Mannosen mukaan ne, joilla on hyvä startti koulupolulla, yleensä kartuttavat taitoja hyvin myös myöhemmällä iällä ja osallistuvat esimerkiksi aikuiskoulutukseen enemmän. Hyvät perustaidot auttavat myös työllistymään ammatteihin, joissa on mahdollisuus kehittyä entisestään.
“Polarisaatio on kasvussa, ei laskussa. Jos kehityksen suuntaa ei saada käännettyä, se näkyy ennemmin tai myöhemmin työmarkkinoilla monenlaisina haasteina”, Mannonen sanoo.
Koulutuspolkujen väliset erot ovat Suomessa suuria. Lukion suorittaneiden perustaidot ovat jopa paremmat kuin korkeakoulutetuilla monissa muissa maissa, mutta ammatillisen koulutuksen suorittaneet eivät keskimäärin juuri eroa peruskoulun suorittaneista Suomessa.
“Meidän pitäisi kysyä, kiinnitetäänkö ammatillisessa koulutuksessa riittävästi huomiota perustaitoihin osana ammatillisen osaamisen kehittämistä. Työelämä on kehittynyt siihen suuntaan, että myös ammatillisen koulutuksen pohjalta tyypillisesti suoritettavat työt sisältävät yhä enemmän perustaitojen käyttöä.”
Työpaikoilla opitaan ja kehitytään
Jyväskylässä elokuussa järjestetyssä Nordic-Baltic PIAAC Conference 2026 -konferenssissa keskustelu tiivistyi kahteen kysymykseen: miten nopeasti muuttuvat taitovaatimukset kohdataan ja kuinka tavoitetaan aikuiset, joiden perustaidot ovat puutteelliset. Jälkimmäinen on erityisen vaikea haaste, sillä koulutus kasaantuu ihmisille, joilla on jo valmiiksi vahva osaamispohja.
Työpaikoilla on siksi merkittävä rooli.
“Suomessa työhön kuuluu kansainvälisesti verrattuna paljon uuden oppimista ja autonomiaa. Se on todella myönteinen asia”, Mannonen sanoo.
Mahdollisuudet eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti. Vähän koulutusta saaneiden tehtävät tarjoavat usein vähiten tilaisuuksia käyttää ja vahvistaa perustaitoja.
Perustaidot ovat yhteydessä työllisyyden ja tulojen lisäksi terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, luottamukseen ja koettuihin vaikutusmahdollisuuksiin.
“Pohjoismaiden hyvät tulokset eivät ole sattumaa. Ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi ja perustaitojen kehittäminen muodostavat toisiaan vahvistavan kehän, ja Pohjoismaat erottuvat kummassakin tarkastelussa edukseen”, Mannonen arvioi.
Kehitystä pitää ruokkia aikuisena
Vastikään julkaistut nuorten heikentyneet PISA-tulokset tekevät aikuisiän oppimismahdollisuuksista entistä tärkeämpiä.
“Oppiminen ei lopu peruskouluun. Ihminen kehittyy senkin jälkeen eikä ole koskaan valmis. Niin varhaiskasvatuksella kuin aikuiskoulutuksellakin on ihmisten taitojen kehittymisen kannalta merkittävä rooli, samoin työllä ja vapaa-ajan harrastuksilla”, Mannonen muistuttaa.
PIAAC osoittaa, että perustaitoja voi kehittää yhtä lailla aikuisena. Toisaalta taidot myös heikkenevät, jos niitä ei käytä. Siksi koulutuksen rinnalla tarvitaan työtä ja arkea, joissa luetaan, lasketaan, arvioidaan tietoa ja ratkaistaan ongelmia.
Adaptiivinen ongelmanratkaisutaito korostuu nopeasti muuttuvassa maailmassa. Esimerkiksi tekoälyn yleistyminen lisää tarvetta osata tulkita tietoa, arvioida sen luotettavuutta ja ratkaista muuttuvia ongelmia. Vahvat perustaidot luovat pohjan jatkuvalle oppimiselle ja innovaatioille.
*) OECD:n poikkeuksellisen laajassa PIAAC-tutkimuksessa (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) arvioidaan 16–65-vuotiaiden lukutaitoa, numerotaitoa ja adaptiivista ongelmanratkaisutaitoa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa ja siinä oli mukana 31 maata ja noin 160 000 aikuista. Suomessa yli 4 000 osallistujaa teki ensin taustahaastattelun ja sitten tabletilla arkielämän tilanteita jäljittelevät, taitoja mittaavat tehtävät. Kansallisesti edustavat tulokset kuvaavat noin 3,4 miljoonaa Suomessa asuvaa aikuista.
