Hyvä kehittämishanke saa aikaan merkityksellistä muutosta ja on yhteiskunnallisesti vaikuttava. Mikä sitten auttaa kasvattamaan hankkeen vaikuttavuutta yksittäisiä tuotoksia pidemmälle?
Päivi Ojala, koulutuspäällikkö, Suomen Yrittäjät
AEL-Säätiön tavoitteena on tukea laajasti hyödynnettävissä olevia ratkaisuja, jotka liittyvät erityisesti vastuullisuuteen tai uudistavat elinkeinoelämää digitaalisen ja vihreän siirtymän alueilla. Ja tukea selkeästi tarvitaan. Tämä käy ilmi Suomen Yrittäjien tekemissä gallupeissa, jotka tuovat esille PK-yritysten näkemyksiä moniin ajankohtaisiin ja kilpailukykyyn vaikuttaviin teemoihin.
Esimerkiksi noin 60 prosenttia vastaajista kertoi, ettei heidän PK-yrityksessään ole toistaiseksi käytetty lainkaan tekoälyä. Kyselyiden mukaan kehitettävää on myös osaavan työvoiman löytämisessä, vastuullisuusajattelun vahvistamisessa sekä PK-yritysten kasvuhakuisuuden nostamisessa.
Positiivista puolestaan on se, että moni yrityksistä mainitsi digitaalisten palvelujensa ja digitaalisten työkalujen käyttöönoton vauhdin kiihtyneen entisestään.
Toisena positiivisena esimerkkinä gallupeissa nousi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaaminen. Kyselymme mukaan ulkomaisia osaajia palkanneet PK-yritykset ovat tyytyväisiä, koska kokevat valintojensa kehittäneen yritystään, lisänneen suvaitsevuutta ja parantaneet yrityksensä kykyä palvella asiakkaitaan. Kaikki nämä vaikuttavat paitsi yksittäisten yritysten, myös koko Suomen taloudelliseen kilpailukykyyn.
Miten sitten suunnitella kehittämishankkeita, jotka vahvistavat kilpailukykyä ja joilla on yhteiskunnallista vaikuttavuutta?
Vaikutusketjulla tuloksiin
Kehittämishankkeen vaikuttavuus ei synny sattumalta, vaan se rakentuu suunnitelmallisuuden, yhteistyön ja kokonaisvaltaisen ajattelun varaan.
Yksi konkreettinen työtapa tarkastella ja suunnitella hankkeen vaikuttavuutta on laajasti käytetty IOOI-malli. Malli tekee näkyväksi hankkeen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden syntymiseen vaikuttavat tekijät ja niiden syy-seuraussuhteet. Mallissa on 4 vaihetta, jotka yhdessä muodostavat hankkeen vaikuttavuusketjun.
IOOI-malli:
- Input (panos), kuten ideat, raha, aika, työpanos, verkostot, osaaminen, materiaalit.
- Output (tuotos), kuten uusi toimintamalli tai teknologinen ratkaisu, osaamisen kehittämisen ratkaisut, tuotteet ja palvelut, jotka syntyvät panosten seurauksena.
- Outcome (vaikutus), eli muutokset, jotka tapahtuvat esimerkiksi kohderyhmässä tai ekosysteemissä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uuden teknologian tai toimintatavan käyttöönotto ja leviäminen.
- Impact (vaikuttavuus), eli pitkän aikavälin (3–6 vuotta) vaikutukset esimerkiksi hyvinvointiin tai yhteisöjen elinvoimaan. Vaikuttavuus näkyy suomalaisen yhteiskunnan ja yritysten kilpailukyvyn parantumisena ja rakentaa menestyvää työelämää.
IOOI-vaikutusketjua kannattaa käydä läpi myös lopusta alkuun, sillä silloin näkee hankkeen osana suurempaa kokonaisuutta. Kun tunnistaa pelkkien oireiden sijasta niihin johtaneita juurisyitä, voi löytää ratkaisuja, jotka kytkeytyvät osaksi laajempia muutoksia.
Kannattaa pohtia myös sitä, saadaanko suunnitelluilla tuotoksilla aidosti aikaan mitattavaa muutosta. Millaisilla mittareilla tätä muutosta voi mitata? Mitä epävarmuustekijöitä ja riskejä ketjun etenemiseen liittyy? Mitä sidosryhmiä ja kumppaneita, kuten yrityksiä, julkista sektoria, oppilaitossektoria ja kansalaisjärjestöjä, tarvitaan mukaan?
Kun vaikutusketju on perattu huolellisesti läpi, se auttaa hahmottamaan hankkeen keskeisen idean ja myös sanoittamaan sen selkeästi sidosryhmille.
Onko sinulla idea, joka edistäisi toivottuja muutoksia myös yhteiskunnallisella tasolla ja auttaisi PK-yrityksiä? AEL-säätiö kutsuu sinut mukaan kehittämään vaikuttavia hankkeita, jotka rakentavat parempaa huomista meille kaikille.
Lue lisää Suomen Yrittäjien tutkimuksista: https://www.yrittajat.fi/ajankohtaista/tutkimukset/
