Historia

Tiedon ja koulutuksen tarve alkoi kasvaa teollistumisen myötä

Ammatinedistämislaitoksen syntyyn vaikutti vahvasti rottinkitehtailija Viktor Julius Von Wright. Hän sai idean laitoksen perustamisesta vieraillessaan Keski-Euroopassa, jossa teollisuusmuseot olivat keskittyneet ammatilliseen koulutukseen. Niiden vaihtuvat näyttelyt kertoivat uusista tekniikoista ja työtavoista. Tietoa tarvittiin, kun uutta tekniikkaa tuli Suomeen teollistumisen myötä koko ajan lisää.

Ammatinedistämislaitos perustettiin 10. marraskuuta vuonna 1922 Suomen Työnantajain Keskusliiton, Suomen teollisuusvaltuuskunnan keskuskomitean ja Maataloustuottajain Keskusliiton yhteisvoimin. Ensimmäiset koulutukset käsittelivät muun muassa maaseudun koneiden käyttöä.

1930-luku

Naisten oma ompelijataropisto oli pukuleikkuun korkeakoulu

Naisia työskenteli paljon teollisuudessa. Heidän koulutustaan ei kuitenkaan nähty tarpeelliseksi, koska solmittuaan avioliiton he lopettaisivat tehtaassa työskentelyn. Niinpä perustimme vuonna 1933 ompelijataropiston, jota kutsutiin ”naisten pukuleikkuun korkeakouluksi” tai leikkuuakatemiaksi.

Ammatillisen koulutuksen tarve kasvoi yleisesti ja toimintamme laajeni. Ongelmaksi muodostui kurssitilojen puute, ja niinpä vuonna 1931 Helsingin Töölönkadulle valmistui oma talo. Tyylikkään ja modernin talon suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio. Varat eivät kuitenkaan riittäneet kaikkien sisätilojen viimeistelyyn, joten esimerkiksi sisäkattojen maalausta jatkettiin myöhemmin oppilastöinä.

1940-luku

Rintamalta palaavat miehet tarvitsivat nopeaa ammattikoulutusta

Kun jatkosota päättyi vuonna 1944, rintamalta palaavat miehet tarvitsivat nopeasti ammattikoulutusta. Alle 25-vuotiaille, ammattitaidottomille rintamamiehille suunnatuille pikakursseillemme osallistui yli 10 000 miestä. Hitsauskurssit olivat suosittuja: sotakorvausteollisuus kaipasi kipeästi hitsareita, joten opiskelu takasi työpaikan.

Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Helsinkiä 1944 ja myös rakennuksemme Töölönkadulla vaurioitui. Suurin osa rakennuksen ikkunalaseista ja -kehyksistä tuhoutui paineaaltojen vaikutuksesta. Ikkunoita korjattiin laudoilla, koska ikkunalasista oli pulaa.

Vuonna 1946 avattiin Teknillinen Kirjeopistomme. Suosituimpia aineita olivat matematiikkakurssit, ja suosittuja olivat myös savitiilen valmistuskurssit sekä naisten pukukaavojen piirtämiskurssit.

1950-luku

Koulutusta tarjottiin kaikille halukkaille junanvaunuun perustetussa kiertokoulussa

Kaikilla ei ollut mahdollisuutta lähteä kaupunkeihin opiskelemaan, ja siksi perustimme kiertokoulun. Vuokrasimme Valtionrautateiltä junanvaunun, johon rakennettiin luokkahuone ja varasto. Kun vaunu pysähtyi paikkakunnan ratapihalle, siellä opiskeltiin sekä päivällä että illalla. Opetusrautatievaunun avulla pystyimme tarjoamaan lisäkoulutusta niille, joilla ei ollut mahdollisuutta tai varaa lähteä kaupunkeihin kouluihin.

Vuonna 1955 nähtiin Suomen ensimmäinen tv-lähetys, minkä jälkeen tv-vastaanottimien määrä kasvoi valtavasti. Reagoimme nopeasti uuteen tarpeeseen ja käynnistimme maan ensimmäisen tv-huoltajan kurssi käynnistyi vuonna 1958. Ensimmäisenä vuonna oppilaita koulutettiin 25 ja kaksi vuotta myöhemmin kurssilta valmistui jo 400 asentajaa.

Vuonna 1955 perustimme Työ ja Taito -lehden.

1960-luku

Uraauurtava hammasteknikkojen koulutus perustettiin

Olimme kehittyneet uraauurtavan koulutuksen järjestäjäksi. Ryhdyimme kouluttamaan esimerkiksi hammasteknikkoja ensimmäisinä Suomessa. Vuonna 1960 alan järjestöt perustivat alalle oman oppilaitoksen, jolloin AEL:n hammasteknikkokoulutus kuitenkin päättyi.

1960-luvun alussa alettiin julkaista myös oppikirjoja.

1970-luku

Väki muutti kaupunkeihin ja autoja tarvittiin paljon

Suomi oli 1970-luvulla voimakkaiden muutosten maa: maaseudulta muutettiin sankoin joukoin kaupunkeihin ja lähiöitä syntyi. Vuosikymmenen alussa talouskasvu oli reipasta. Henkilöautot yleistyivät ja tarvittiin yhä enemmän autokoulunopettajia. Perustimme 1970 liikenneopiston, jossa kurssitettiin ammattikuljettajia ja heidän opettajiaan. Autokoulun opettajatutkinto sekä Autonasentajakoulutus olivat olleet mukana kurssitarjottimella lähes AEL:n alusta alkaen – ensimmäisen autokoulunopettajan kurssin järjestimme jo vuonna 1929.

Vuonna 1975

Opiskelijamäärämme ylitti ensimmäisen kerran 10 000 opiskelijan rajan 1970-luvun puolivälissä. Sotavuosien kuluttamat tilat Töölönkadulla alkoivat käydä ahtaiksi ja epäkäytännöllisiksi. Uuden kampusalueen rakentaminen Helsingin Malminkartanoon käynnistyi vuonna 1979. Kuvassa henkilökuntamme tutustumassa Malminkartanon tonttiin vappuaattona 1975.

1980-luku

Uusi koulutuskampus avattiin Malminkartanossa ja tietokoneet tulivat

Opetus käynnistyi Malminkartanon uusissa tiloissa joulukuussa 1980. Koulutusmonopolimme oli vähitellen murtumassa, mutta uudet, modernit tilat ja asuntola paransivat imagoa ”uuden tekniikan instituuttina”.

Tietokoneet valtasivat alaa teollisuudessa ja työpaikoilla, ja myös koteihin alettiin ostaa mikrotietokoneita. Tietotekniselle aikuiskoulutukselle oli kysyntää, ja räätälöimme tietotekniikkakoulutusta erilaisille ammattiryhmille. Myös oma toimintamme digitalisoitui, ja henkilökunnalle järjestettiin atk-koulutusta. Muutos oli nopea, ja tietotekniikan käyttöönottoon kohdistuvaa muutosvastarintaa oli selkeästi havaittavissa.

1990-luku

Lama verotti koulutusta, mutta insinöörikoulutus täydensi tarjontaa

Lama vaikutti koulutustoimintaan, eivätkä yrityksen pystyneet maksamaan kurssimaksujaan. Avoimille kursseille ei osallistunut kylliksi opiskelijoita, ja vuoden 1991 aikana jouduimme peruuttamaan yli 600 kurssia.

Ostimme taloudellisiin vaikeuksiin joutuneen Insinöörien Koulutuskeskuksen INSKON 1993. Kauppa täydensi koulutustarjontaamme ja vahvisti imagoamme yritysten koko henkilöstön kouluttajana.

Vuonna 1995 saimme ensimmäisenä pohjoismaisena koulutuslaitoksena johtamisen ISO 9001 -laatustandardisertifikaatin.

2000-luku

Kehityimme liikeyritykseksi ja laajensimme toimintaa Kiinaan

Valtionapujärjestelmä muuttui vuonna 2006 ja sen seurauksena valtionapumme lopetettiin. AEL:n oli tultava toimeen omasta koulutustoiminnastaan saatavien tuottojen varassa. Muuntauduimme asiakaslähtöiseksi liikeyritykseksi.

Perustimme tytäryhtiön Shanghaihin vuonna 2008. Tarkoituksena oli tarjota täydennyskoulutusta Kiinassa toimivien suomalaisten yritysten henkilöstöille. Koulutustarve ei kuitenkaan realisoitunut konkreettisiksi tarjouspyynnöiksi, ja finanssikriisin koetellessa yritysmaailmaa päätimme vetäytyä Kiinasta talvella 2011.

Vuonna 2008 uudistetun brändimme ytimeksi määriteltiin ”tehoa toimintaan”. Pyrimme irtautumaan seminaarijärjestäjän mielikuvasta ja esittelimme AEL:n kokonaisvaltaisena kehittämiskumppanina.

2010-luku

Kilpailukykyä edistävä apurahatoiminta alkoi säätiön myötä

Erotimme työelämän innovatiivisen kehittämisen ja koulutuslaitoksen toisistaan 2019. Syntyi koulutusta järjestävä Taitotalo sekä Ammatinedistämislaitossäätiö AEL. Jaamme apurahoja ja haluamme edelleen edistää Suomen kilpailukykyä.

Osaamisen kehittämistä tukemalla autamme yrityksiä ja työmarkkinoita toteuttamaan muutoksen kohti tuottavaa ja kestävää tulevaisuutta.

2020-luku

Satavuotiaan uusi aikakausi alkaa

Ammattienedistämislaitossäätiö AEL:n nimi ja säännöt uudistettiin 2021. Nykyinen nimemme Ammattienedistämissäätiö AEL kuvastaa paremmin tehtäväämme yleishyödyllisenä apurahasäätiönä. Kesäkuussa 2022 juhlistamme satavuotista taivaltamme ja suuntaamme katseen vahvasti tulevaisuuteen.

Edistämme edelleen aktiivisesti suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista. Jaamme apurahoja organisaatioille, jotka haluavat olla mukana rakentamassa elinkeinoelämän menestystä ja haluavat varmistaa, että työelämän alati muuttuviin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan.

Katso historiavideomme tästä!